maanantai 9. heinäkuuta 2018

Kuin silloin ennen

 


Töissä oli ilmeisesti syksyn pimeinä hetkinä tullut tehtyä hiukan liikaa hommeleita, kun juhannuksen aikaan pystyin pitämään pari viikkoa ylityövapaita. Mutta mukavampaahan se näin kesäaikaan on huilia..
Suunnaksi otettiin lasten kanssa Viitasaaren Huopana ja operaatioksi metsän istutus. Nelisen hehtaaria ja 7000 tainta odotteli reippaita mehtäläisiä.







Ilma oli lämmin ja ötököitäkin ihan kiitettävästi. Maisema oli kuin talvisodasta ja pieni epätoivokin ehti vilahtaa hetken mielessä. Mutta kun hommaan ruvettiin, alkoi se ihan mukavasti sujumaan. Tuuli ajoi pahimmat tihulaiset tiehensä ja työtä tehtiin sopivissa erissä pienimmän apulaisen ehdoilla ja eväitäkin muistettiin välilllä nautiskella. Taimi toisensa jälkeen polkaistiin maahan ja kun viimeisiä vietiin, alkoi vesipisaroita pudota taivaalta kuin tilattuna. Nyt toivotaan taimille suotuisia tuulia, sopivasti auringonpaistetta ja vilvoittavia kesäsateita.






Kun sitten iltaisin ruoanlaitto alkoi puiden pilkkomisella ja tiskaaminen veden kantamisella, oli tunnelma aivan kuin silloin ennen, vanhaan hyvään aikaan. Uni maistui makoisalta eikä turhia ehtinyt mielessään pyörittelemään. Ja kun tällä uskollisella hellalla pyöräytti iltapalaksi piirakan, voi sanoa, että se on takuulla..



Leivottu rakkaudella






Ei kommentteja: