tervetuloa uusi vuosi!

tyylinäyte vuoden takaisista juhlista :)

Vielä huominen työpäivä ja sitten suuntaamme koko perheen voimalla Keskiseen Suomeen vastaanottamaan uuden uutukaisena hohtavaa vuotta. Tarkoituksenamme oli odotella vuoden vaihtumista rauhallisesti äityliinin hoivissa, kenties sohvan nurkkaan käpertyneenä, mutta kun sisareni kanssa tuli puheeksi vaihtoehto poksautella kuohuvaa juhlajuomaa hyvässä seurassa ja jatkaa paikallisen ravitsemusliikkeen tanssilattialle pyörähtelemään, tämä pyykkimuija oli siltä seisomalta ylipuhuttu!!! Oma äityliinini ei kylläkään vaikuttanut mitenkään kovin innostuneelta omasta yllättävästä työvuorostaan.. Suostui kuitenkin.

Kiitos ja muiskautus lentäväinen suoraan poskellesi, ihana mamuskaiseni <3

Juhliminen on viime vuosina jäänyt hiukan unohduksiin ja ainaisten pyykki- ja tiskivuorien varjoon.. Ja puolustuksekseni mainittakoon, että täytyyhän sitä joskus ne tanstukengätkin kaivella tuulettumaankin. Pölyttyvät mokomat vain turhaan!

Mitähän se uusi vuosi tullessaan tuo? Sehän ei taida selvitä muuten kuin rohkeasti kurkkaamalla!

Tervetullut olet siis!

toivon Sinulle onnellista alkavaa vuotta

<3<3<3

Metsäpirtin joulu

Tervetuloa piipahtamaan pirtin joulutunnelmaan!

Tunnelman tänne tekevät nisset ja nassut,

kukkaset tuoksuvaiset,

joulurauhan julistuksen jälkeen joulupuuro,

saunominen vastojen kera pihasaunassa, jossa oli tunnelmallisen pimeää..

laulut ja leikit,

jouluateria, josta lapsukaiselle maistui tällä kertaa vain ja ainoastaan karjalan paisti..

ja sitten se illan tärkein vieras. Miten se osuikin tulemaan juuri silloin, kun isi lähti saunaa siivoamaan...

Kun lahjat on avattu, lapsi uinahtanut, on glögihetken vuoro. Joulupäivä on kuitenkin päivistä paras ja tänäkin vuonna se vietettiin pukin tuomissa uusissa yöasuissa ja villasukissa, kirjaa lukien, suklaata mussuttaen. Poissa on kiire ja hösellys. On aika levon ja yhdessäolon.

Tunnelmallista joulun aikaa toivottaa Metsäpirtin väki!

ps. Tapaninpäivän vieraat saapuvat pian, joten on aika mennä laittamaan laatikot leivinuuniin paistumaan.

piparien ja kuusen tuoksua

Valmiista piparitaikinasta pyöräytimme Adan kanssa vielä yhden annoksen joulun tuoksua pirttiin. Ripustimme parit tuoksuvaiset myös seinälle kaunistukseksi.

Yksi pieni tupanenkin väsättiin ikkunalaudalle (joka muuten vielä tänään saa hieman tummemman säväyksen pintaansa..)

Eikä me malttamattomat jaksettu enää odottaa, vaan kuusikin tuotiin jo sisälle ja kuorrutettiin kimaltelevaisilla koristuksilla. Muutama muukin kuusi on jo koristeltu, mutta niistä myöhemmin..

enää kaksi yötä...

joulutunnelmaa etsimässä

Joulutunnelmaa on sytytelty pirttiin. Tunnelmantuojiksi on ripusteltu pehmeää valoa antavia tähtösiä, uusia tekstiilejä on ommeltu ja paikoilleen viritelty. Kynttilöitä on polteltu, glögiä ja pipareita nautiskeltu.

Joulukukkasia, tietysti valkoisia, on silmän iloksi aseteltu.

Kaikkein parhaita ovat kuitenkin ne yhdessä vietetyt rauhalliset supsutteluhetket perheen kanssa. Joulutunnelma ei kuitenkaan taida syttyä pelkästään kullalla ja kimalluksella, sillä se oikea joulumieli taitaa mokoma asustella sydämen perimmäisessä nurkassa. Kun sydämen valtaa hyvä ja lämmin mieli, voi joulun antaa rauhassa tulla.

Rauhaisaa joulun odotusta Sinulle

toivomuslista

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia, paljon nopeammin kuin lapsena! Vaikka kuinka ahertaisi ja hyörisi, ei tupanen vielä näytä yhtään siltä kuin pitäisi. Joulupajakin on vielä aivan hyrskyn myrskyn!! Tänään on kuitenkin pirttiin ilmestynyt joulukukkasia, pihalle on lisäilty jouluvaloja, lumiukkoja, -lyhtyjä ja -linnakin on tehty! Joulupajalla on jatkunut vasaran pauke, karamellitehdas on edennyt jo pakkausvaiheeseen, ompelimossa tehdään viimeisiä pistoja.

Ja kun ilta tänään pimentyy, alkaa viimeisten joulusalaisuuksien aika. Lahjat peittyvät lopultakin kääröihinsä, puketit saavat nimilappuset ylleen. Kovin on ollut tohinaa, kiirusta ja hulinaa tämän joulun aika. Niin kovasti kun joulusta ja puuhastelusta pidänkin, olen syyllistynyt nyt ylimääräiseen kiukutteluun ja tyytymättömyyteen sekä hermojen tarpeettomaan kiristelyyn. Huomaan, että maailma on opettanut minua käyttämään myös ilkeitä sanoja, jotka kyllä mieluusti jättäisin pois sanavarastostani, kun kauniitkin on keksitty. Tontutkin ovat varmasti tiedustelureissuillaan kuulleet välillä eripuraista ajatustenvaihtoa tämän pirttiläisen seinien sisältä. Jos olen edes sen verran kiltti ollut, että joulupukki meille asti uskaltautuu, toivoisin, että minua varten olisi varattu aimo annos kärsivällisyyttä, kauniita sanoja jaettavaksi ja lempeitä ajatuksia eteenpäin lähetettäväksi.

toivon

ps. olenkohan oikeasti ollut näin kiltti? Minulle on lähetetty näin kiva tunnustus sekä täältä että täältä

Sääntöjen mukaisesti tämä plakaatti lähteköön jatkamaan matkaansa:

Wanhattarelle
Pikku-Pihlajalle
Essuntaskuun
Napinläpeen
Björkbackaan
Rosegardeniin
Maikille

Kuulun näiden kauniiden blogien vakioihastelijoihin :)

Säännöt lyhyesti: Tunnustus jaetaan eteenpäin seitsemälle (7) ja linkitetään heidät postaukseen, kuten tunnustuksen antajakin.

joulupuuhia

Ihana pakkanen on saapunut vieraaksemme. Ilma on raikas ja hiljalleen tiputtelee pienen pieniä lumihiutaleita. Köpöttelimme Adan kanssa omassa metsikössä, keräilimme luonnonantimia ja minä sitten väsäilin pari kranssia tuomaan lisää joulutunnelmaa. Puolukanvarvuista tehty koristaa pianon takana olevaa muuria...

..ja kuusenhavuista väännelty toivottaa joulurauhaa pirttiin astujille.

joka ikkunalla kaksi kynttilää

Juhlapäivä valkeni aurinkoisena ja kauniina. Pakkanen huurrutti luontoa ja maisema sai mielenkin kirkastumaan. Kynttilöitä sytytellään tänään jokaisen pirtin akkunalle, niin myös Metsäpirttiin. Kynttilänjalkoja ei vain meinannut komeroiden kätköistä löytyä tarpeeksi, mutta voihan niitä viritellä vaikkapa vanhoihin pulloihin.

On meille muuten muuttanut yksi nissekin tuohon kuistin soffalle. Se saapui postitse Maikin puodista ja tuossa se nyt istua nököttää. Pikkuinen annos punaista ja kynttilän valoa riittää viemään ajatukset himppusen lähemmäksi joulua.

Tervetuloa joulutunnelma

noloja nurkkia ja haaveilua

Björkbackan Leena haastoi esittelemään noloja nurkkia ja niitähän meiltä löytyy :) Onneksi on niiiin pimeää töiden jälkeen, että muita kuvia en onnistunut taltioimaan, viuh ;) Tämä nolostuttava kohde oleilee makuuhuoneemme nurkassa keltaisella maalilla ja vihreillä "somisteilla" kuorrutettuna. Eikä tuo maalikaan näytä ihan tuoreelta. Tämäkin kohde odottaisi reipasta remontti-Rooperttia, vaan eipä ole vielä moista näkynyt. Pitäisi varmaan kääräistä vaan hihat ylös ja käydä kimppuun...

Toisaalta nyt olisi oikeastaan näinä pimeinä ja sateisina iltoina aikaa tarttua remonttivekottimiin, mutta me Adan kanssa taidetaan käpertyä mieluummin sohvan nurkkaan katsomaan Marikkia ja haaveilemaan. Tällä kertaa taidamme suunnata kaihoisat ajatuksemme meillä vierailleeseen talveen. Se nimittäin sai huulille tällaisen hymyn. Joulutunnelmakaan ei oikein meinaa syttyä, mistä lie johtuu?

haaveilen

ps. tällaisia ilostuttavia perhosia on lähetetty jo jokunen tovi sitten tänne pirttiin päivää piristämään. Kiitos Pioni, Katinkainen, Maikki, Sonja ja Peikonlehti. Toivon, että perhonen liihottelee jokaisen luokse, joiden luona poikkean iloa ammentamassa. Kiitos, että olette.

joulun ensimmäinen päivä

Kiire ja kasaantuvat työt saavat välillä mielen murheiseksi. Siksi onkin hyvä hetkeksi pysähtyä ja sytyttää ensimmäinen adventtikynttilä. Joulun aika voi alkaa.

Pipareita on kuitenkin ehditty leipoa ja joulupukillekin on kirje raapustettu. Joulukalenteria käydään ahkerasti tarkistelemassa ja aina kuuluu kysymys; milloin sen ihka ensimmäisen luukun saa avata.

Huomenna se päivä vihdoin on!

Rauhaisaa joulukuun ensimmäistä päivää Sinulle!

sydämellisesti

Huomaan, että pirttiimme on ilmestynyt sydämiä vähän joka puolelle. Kuvassa armaan mumpskelini nuoruudessa kutomat kauniit pyyhkeet, joita hän ei ole hennonut käyttää. Ja minäkin olen ne laittanut hyllylle vain ihailtavaksi. Ja sydänhän siihenkin on pitänyt tujauttaa.

Sieltä ystävällisestä romukaupasta ostin tuon naulakon, joka sai uuden maalipeiton ylleen. Kulmia piti kuitenkin hieman hioa, jottei vallan liian uudelta näyttäisi. Naulakko sai pirtissämme osakseen tavattoman ynseän vastaanoton, kun sen mittasuhteet ovat kuulemma aivan omituiset ja vinokin on kuin mikä.. Ja kun minusta se oli niin kiva. Seinälle se kuitenkin pääsi, ompelunurkkaukseeni. Eikä sekään näköjään ole sydämettä säästynyt. Luulenpa, että joulupukettiin sujahtaa jokaiselle rakkaalle myös jotain sydämenmuotoista, sen verran on ompelukone täällä lauleskellut viimeaikoina:) Nyt on muuten verhotkin vihdoin tuossa ikkunassa. Eihän siihen kovin kauaa mennytkään..

Ja sen kaikkein armaimman ovea koristaa, mikäpä muu kuin sydän.




Sydämellisesti Sinun

rauhoittumista

Silloin, kun töissä alkaa kiire kiristämään ja puristamaan, on viikonloppuna parasta suunnata ajatukset asioihin, jotka saavat mielen rauhoittumaan. Meillä on yritetty hiljentyä ja rauhoittua, vaikka se ei ihan täydellisesti ole onnistunutkaan. Joulu häämöttää jo ajatuksissa ja glögin ja piparien nautiskelun ohessa värkkäilimme Adan kanssa jo joulukalenterin odottamaan sitä ihka ensimmäistä joulukuun päivää. Meidän puolesta se saisi jo kohta tulla.

Myöskin lintuset ja oravaiset ovat tervetulleita Metsäpirtin pihapiiriin. Niitä varten on purkit varattu pullolleen herkkuja. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että vaikka rauhoittumista on osittain tapahtunutkin, niin myös maalisutia olen hieman heilutellut ja pihavaloja viritellyt. Ompelukonekin on surissut ja silmäneulat viuhuneet. Nämä kodin joulupuuhat eivät kuitenkaan meikämammaa ahdista, vaan jokaisesta touhusta nautin sydämen kyllyydestä ja ne oikeat työt ovat onneksi unohtuneet hetkeksi mielestä. Murehditaan niitä sitten taas huomenna, sillä nyt tämä perhe lähtee pihasaunan lämpöön pötköttelemään.

rauhoittavaa sunnuntai-iltaa

pieniä juttuja

Sateisana lauantaina, saateltuani ystäväni linja-autopysäkille, poikkesin paluumatkalla "romukauppaan, johon oli juuri tuotu kaksi tällaista tuolia. En miettinyt ostopäätöstä kahta hetkeä kauempaa, kun maailman ihastuttavin vanha puotipuksu kertoi niiden maksavan 20 euroa kappaleelta. Tuolit saivat meiltä uuden kodin. Ja kun tuo niin hyväntuulinen kauppias toi ne vielä kotiovelle asti samaan hintaan, kuten niin monasti aiemminkin, en voinut kuin hymyillä; miten ystävällisiä ihmisiä voikaan maailmasta vielä löytyä! Vaihdoin vain tuoleihin uudet pellavakankaat ja nyt toinen niistä saa tuon rumanvärisen pianonkin näyttämään kivemmalta. Toinen somistaa yläkerran aulaa.

Olohuoneen ikkunan kranssiin on ilmestynyt pienoiset helmillä koristellut valot. Pienillä asioilla se hyvä mieli näyttää tulevan tänne pimeyden keskelle.

Ja yksi pikku juttu vielä. Muistatteko sen taannoisen kolmen minuutin kaunistautumisen. Tässäpä tulos. Eipä siihen enempiä minuutteja tarvittu.

kurkistus joulupajaan

Joulupuuhastelut on aloitettu ja huusholli on sitten sen näköinen!! Silppua ja sulppua kaikki paikat pullollaan. Tänä jouluna ajattelin vääntää joululahjat omin kätösin, osin ohuttakin ohuemman lopstuukin vuoksi, osin muutamien blogien ja Jul-kirjan innostamana. Tuolta salaiselta joulupajalta paljastan nyt muutaman jutun, jotka päätyvät arvonnan voittajalle... hsss.. näistä joulusalaisuuksista ei sitten puhuta, hih.

Kokeilin painaa sellaisella "siirtokuvapaperilla" valokuvia pellavalle. Niistä lähti sitten syntymään koristesydämiä, joilla haluan välittää eteenpäin lämpöisiä ajatuksia. Tötteröt puolestaan on tarkoitettu kätkemään sisäänsä herkkuja ja tuomaan elämään himppusen verran lisää makeutta. Kynttilät ja tulitikut tuokoon voittajalle valoa tähän pimeään aikaan.

Arvontalootaan olikin ilmestynyt varsin hulppea määrä lipukkeita, kiitos teille niistä! Arvonta on nyt suoritettu ja onnetar nosti kulhosta numeron 37. Olivia, lähetäthän yhteystietosi osoitteeseen pirttiposti@hotmail.com, niin laitan puketin postipojan matkaan. Toivottavasti se ilahduttaa sinua yhtä paljon kuin Sinä ilahdutat minua!

Iloisia ajatuksia minulta Sinulle!

pakkaspäivänä

Kaunista. Aurinko paistaa. Pakkanen nipistää nenänpäätä. Kuura kaunistaa saunatuvan kranssia. Tuvan halkokorista saadaan illalla lämmikettä saunan uuniin ja tuvan kamiinaan.

Pitkästä aikaa ulkona on ollut mukava puuhastella. Wanhattaren Marin ideaa on lainattu ja aika kiva risumatto ottaa nyt pirtin portailla vastaan sisääntulijan.

Kurkistus omenatarhaan, jossa syksyn viimeinen asukas on saanut ylleen kuurahupun. Satokausi on ohi.

Portaalle unohtunut lehtikin on kaunistautunut.

Pakkanen vetää ikkunoita huuruun saunalla. Sisälle on akkunoiden väliin aseteltu tulitikkurasioita. Pitääköön ne klasit kirkkaina.


Oikein ilostuttava päivä. Nyt tuli rätisee uuneissa ja suloinen lämpö valuu sisimpään. Glögi lämpiää hellalla ja pipareita sen keralla kohta nautiskellaan. Sauna on pian valmis. On hyvä mieli.

p.s. Kiitos Katinkainen!!! <3
Et tiedäkään, miten ilostuin puketistasi!! Jotain sydämenmuotoista saataa ilmestyä lähiaikoina postiluukkuusi...

Jokaiselle pirttiin kurkistavalle toivotan iloa ja hyvää mieltä

Alempaan arvontaan voipi muuten vieläkin osallistua. Salaisuus säilyköön vielä tovin :)

HiPhEi

Hyvät hyssykäiset, pirtissämmehän on käynyt jo yli 1o0o0 kurkistajaa!! Vallan hämmentynyt ja iloinen olen siitä!! Jokaiselle, joka merkin on käynnistään jättänyt, lähtee juuri nyt LÄMPÖINEN hymy <3<3<3

Vaikka sivuja päivittelenkin suureksi osaksi omaksi ilokseni ja ikäänkuin valokuva-albumiksi, en voi väittää, ettenkö aina ilahtuisi, kun postilootaan kurkkaan ja viestejä sieltä tavailen. Siksipä haluaisinkin lähettää jollekin teistä ilahduttajistani pienoisen yllätyksen. Jotta tietäisin, kuka puketin saaja teistä on, ettehän unohda jättää itsestänne pikkuruista merkkiä tuohon postiluukkuun. Käynnistelen tässä nimittäin piakkoin singerini ja siinä samalla Metsäpirtin joulupajan. Ylläolevasta kuvasta saattaa siis saada jo jotain vinkkiä pukettilaisen sisällöstä...

Tätähän voisi siis kutsua suorastaan

aRvOnNaKsI


juuri siitä kommenttinappulasta kun näpsäytät, niin olet mukana.
Tee se kuitenkin ennen 5.11.

ehostusta

Viikonloppuna meillä on suhissut saha, paukkunut vasara ja heilunut maalisuti (kuten monena aikaisempana viikonloppunakin..) Pirtin isäntämies on puhissut listojen ja lautojen parissa, ähissyt ruuvien ja naulojen kimpussa ja minä olen parhaani mukaan siirtynyt maalisutini kanssa perässä ja huiskinut hieman ehostusta pintoihin. Kuistin väliovi oli jo lähes räjäytysuhan alla, mutta minä en ihan vielä suostunut luovuttamaan, vaan otin hiomapaperin ja pakkelivermeet käyttööni ja sudin lopuksi kolme kerrosta valkoista maalia kuorrutukseksi, niin johan näyttää paremmalta.

Tältä näyttää ovi ennen ja jälkeen käsittelyn. Kahvana toimi aikaisemmin sellainen känkkäräoksa, mutta se ehdittiin jo irrottaa ennen kuvaa. Tuo nykyinen kahva irrotettiin vajasta löytyneestä ovesta ja tuohon se nyt sai asettua. Kun lopstuuki huutelee tyhjyyttään, täytyy selvitä pienellä budjetilla ja yrittää tehdä niin kaunista kuin osaa. Kyllähän tuosta vielä ihan kelpo ovi tulikin.

Ja kerronpa teille lopuksi, mitä olin parhaillaan tekemässä. Makuuhuoneen ja keittiön välinen oviaukko on tukittu, koska makkariin ei olisi muutoin mahtunut vaatekomeroita. Tuohon oven paikalle on tänään ilmestynyt hyllyt ja niitä olin juuri maalaamassa. Toisen maalikerroksen lähden tästä tuotapikaa pläjäyttämään pintaan. Hylly tuo vahvasti mieleeni Peppi Pitkätossusta tutun karkkipuodin hyllyt. Tuskin maltan odottaa, että pääsen virittelemään hyllyille tavaroita. Kun vain tietäisin mitä...

Mukavaa sunnuntai-iltaa Sinulle!

tiedotus

Seuraa pieni tiedotusluonteinen ilmoitusasia: Metsäpirtin ikkunoihin on ilmestynyt laskosverhot ja tällaisilta ne näyttävät olohuoneessa. Materiaalina on täällä valkaisematon pellava. Pieni ja vaatimaton asia, mutta jotenkin niin suuri, että se ylitti uutiskynnyksen. Olohuoneen seinät on siis tapetoitu, kuten kuvista näkyy hyvin villillä kuosilla ja värityksellä :) Ikkunanpokat ja kattolistat on maalattu ja viritetty paikoilleen ja uudet ikkunalaudat on tehty, kaikki kunnia niistä talon isännälle! (Alla oleva kuva ikävä kyllä paljastaa myös ensi kesän projektin; varsinaisten ikkunoiden maalaustarpeen. Tämä kyseinen ikkuna on pahin laatuaan, sillä edellisten asukkaiden koiruudet ovat tähän ikuistaneet vuosien varrella innostuksensa jokapäiväisestä isäntäväen kotiinpaluusta :))

Pitihän ne verhot tietysti ikuistaa myös iltavalaistuksessa ja ihan molemmista ikkunoista, kun on tämä uutuudenviehätys vielä niin päällänsä.

Hymyä päivääsi