Pieniä asioita on sunnuntaina ilmestynyt sulostuttamaan arkeamme. Lyhtyjä on taas hieman lisäilty, jotta pimeä ei pääse hiipimään ainakaan ihan sisimpään asti.
ovenpielikin on saanut kaverikseen syyskukkaset
Laventelitkin pääsivät vihdoin sisälle lämmittelemään. Minulla ei ole aavistustakaan, kestävätkö ne talven yli ulkona, joten olkoonpa nyt tuossa kuistin lattialla ottamassa sisääntulijat vastaan.
Kaunista alkavaa viikkoa Sinulle
p.s. olisin iloinen, jos jokaisesta käynnistä jäisi muistoksi pienen pieni merkki. Olisi mukava nähdä, kuka pirttiimme kurkistelee. Saattaisinhan siten löytää uusia ihastuttavia tuttavuuksiakin :)
.jpg)
27 kommenttia:
Minä *heiluttaa nolona kättään* käyn kurkistelemassa pirttiinne. Aina on vain olevinaan kiire, ettei millään ehdi jättää merkkiä käynnistä. Huono selitys, myönnän!
Tie tänne toi varmaankin Katinkaisen kautta.
Ihailen kauniita kuvia, nautin niiden katselusta.
Oikein ihastuttavaa viikonalkua!
Mökö
Ihanaiselta näyttää kuvasi, taas kerran:) Oikein mukavaa maanantai-iltaa!
Hei! Toinen 'näkymätön' nostaa kättä tervehdyksen merkiksi. Punehtuvin poskin on myönnettävä, että olen lukenut blogiasi alusta saakka, muistaakseni Wanhattaren kautta tänne tieni löysin. (Vilkuttaa samalla Marille ;0) )
Kurkin nykyään ihan joka päivä, jännittäen josko jotakin uutta katseltavaa. Ja ihan siksikin, että saan ihastella kaunista pirttiänne ja taidokkaita kuviasi. Itse en valokuvaa (en osaa) mutta tuotan sitäkin enemmän tekstiä. Oma blogini sisältää elämänmakua, arkea ja tunnelmia sanojen välityksellä. Valokuvien sijaan mielikuvia =0)
Seuraavaa tekstiä olen ajatellut, kun olen seurannut elämää Metsäpirtissä. Ote on Elina Karjalaisen kirjasta Uppo-nallen juhlakirja, luvusta Koti kultainen.
“Viimein Uppis meni Kumman luo, rutisti ja suukotteli Kummaa, ja nimitti rakkaakseen. Sitten hän lausui Kummalle yhden uusimmista rakkausrunoistaan:
Tuoksussa tässä on outoa taikaa, miten voi tuoksua yhtä aikaa: hunajalta
apilalta
rakkauden räiskeeltä
suukkosien mäiskeeltä
talvelta ja kesältä,
pikkulinnun pesältä.
Ja niin Uppis oli kiertänyt koko kodin. Uppis heittäytyi vuoteelleen ja nosti tassunsa kohti kattoa. Olo oli onnellinen ja mieleen nousi juhlavia ajatuksia.
- Ellei minulla olisi omaa kotia, niin missä ihmeessä minä säilyttäisin tämän elämäni onnen? Kodin veroista säilytyspaikkaa ei ole missään koko avarassa maailmassa.”
Kaikkea hyvää syksyysi, koko perheelle.
minusta et kyl löyä uutta tuttavaa :) .. ihania syysjuttuja noi laventelit on kyl kauniit :)
Hei!
Luen säännöllisesti blogiasi,mutta koskaan en ole kommentoinut... Eipä jää juuri lisättävää, kun kauniita valokuviasi ihastelee! Ihana Metsäpirtti teillä!
Kaunista syksyä!
Anu
Heips ja ihanaa alkanutta viikkoa Metsäpirttiin! :)
Upeat laventelit sinulla, täytyypi joku kesä kokeilla itsekkin. Kauniita ovat kuvasi jälleen, sinulla on taito hyppysissä. ;)
Hei!
Mukavia kuvia. Täällä oli taas mukava vierailla.
-Krisse-
Lyhdyt ovat kyllä ihania tunnelmantuojia. Kohta alan kaivaa varastosta "jouluvaloja" =)
Kauniita arjen sulostuttajia : )
Kirsi
Kauniita juttuja olet laitellut. Eiköhän laventelit maassa talvehdi, jos ei aivan hirveää pakkastalvea tule. Vuosivuodelta ne leviäisivät ja kasvattaisivat kokoaan, pitäisi laittaa itsekin niitä.
Leppoisaa tiistaita metsäpirttiin :)
Minäkin ahkerasti täällä vierailen uusien ihanien kuvien toivossa! :) Ihanaa syksyn jatkoa metsäpirttiin!
Voi,voi
kyllähän täällä
tulee käytyä harvase päivä!!!=o)
Tunnelmasta napsaisen osani,
pirtsakasta kirjoituksesta toiset ja kuvista kolmannen....
Tykkään,
tykkään ja
vielä kerran tykkään!!!!<3<3<3
Sinustakin!!!!=o)
Vaan mistäpä en tykkäisi!?
Oliiveista...yök!!!
Minä puolestaan olen ensimmäistä kertaa blogissasi ja salatessani koko ihanan blogisi päätin palata ja jättää puumerkkiä. Hienolta näyttää metsäpirttinne!
Kysynpä heti jotain, oletteko kenties maalanneet nuo paneelinne valkoiseksi Tikkurilan paneelikatto valkoisella vai millä? Oliko kova homma, hioitteko ensin ja montako kerrosta piti maalia vetää? Meillä nimittäin on samanlaista urakkkaa tiedossa ja paljon. Niska on jäykkänä jo pelkästä katon maalauksen ajattelusta ;)
Mukavaa syksyä! Jään seuraamaan innolla blogiasi ;)
Miten monta iloista tervehdystä täältä luukusta löysinkään ja ihan uusiakin moikkaajia! Kiitos, kun olette käyneet ja jättäneet itsestänne muiston. :)
Mökö; sinut olenkin "tavannut" siellä Katinkaisen postiluukussa ja aina olen kommenttisi lukenut ja ihastuksella seurannut lämmintä ystävyyttänne. On ilo, että kurkistelet myös meille :) Tulethan taas!
Mari; Sinä ihastuttava äityliini, joka ilahdutat minua vierailuillasi. Käyn myös sinun luonasi enemmän kuin mieluusti. Nähdään taas!
Kirsi t; Olenpa iloinen, että käyt meillä kyläilemässä! Et tiedäkään, miten hyvältä tuo Uppo-Nallen rakkausruno tuntuikaan. Mahtavaa, jos pienoinen pirttimme on herättänyt sinussa tuollaisia ajatuksia! Ihailen kaltaisiasi ihmisiä, joilla on sana hallussaan, minulla kun se välillä hieman tökkii ja kangertelee, ulos tulee sentään ;)Olet aina tervetullut!
Mano; sinä ihastuttava ilopilleri. Tulen aina hyvälle mielelle sinun jutskistasi, mahtavista tuunailuistasi ja hassuista sanoistasi. Olet erityinen, kai tiedätkin sen?!! Tule taas!
Anu; Kiva kuulla, että poikkeilet meitä moikkaamassa. Tulethan pian taas!
Riikka; sinä aurinkoinen sisustusihme. Ihanaa, että kurkkailet, niin minäkin kurkkailen sinun kaunista kotiasi. Nähdään!
Krisse mummi; on mukavaa, että kurkitaan toistemme mukavaa eloa ja oloa. Siitä tulee hyvä mieli! Jatketaan samaan malliin!
Peikonlehti; hauskaa, että sinuakin nään täällä meillä kylässä, kun itse niiiin mieluusti käyn ihastelemassa kuviasi. Tavataan taas!
Kirsi; sinä ihastuttava tuore tuttavuus. Muutaman kerran olenkin sinun kotiasi käynyt jo kurkkimassa ja varmasti käyn jatkossakin.
Titta; sinun kotisi järven rannalla on yksi suosikeistani. Inspiraation kukkanen puhkeaa aina, kun kurkin kauniita kuviasi. Kiva, että käyt myös pirtissämme :)
Kotiäiti; kävin heti kurkkaamassa sinun uunituoretta blogiasi ja toivotan sinut tervetulleeksi tänne iloiseen joukkioon! Kummasti tämä touhu jättää koukkuunsa. Nähdään taas! :)
Katinkainen; kauniiden sanojen ja kuvien tuottaja. Sinuun olen erityisen ihastunut. Olet kyllä ihastuttava mamuskainen, sinä jaat hyvää mieltä ympärillesi :) Kiitos siitä! Tavataan taas!
Kati; sinun maalaiselämääsi kävin heti ihastelemassa ja poikkean taatusti uudestaan. Kiva, kun löysit mutkaista tietämme perille saakka:)
Minä olen meillä maalausvastaava ja hieman kohteesta riippuen olen maalipurkkeja availlut. Seinät olen ensin kevyesti hionut (onneksi eivät olleet maalit/lakat rapisseet), sitten pesin maalipesulla. Keittiö on voideltu remontti-ässällä, oleskelutilojen seinät olisko ollut maali tikkurilan "Harmony" nimeltään ja nuo paneelikatot huitelin tavallisella kattomaalilla, jota meidän maalaispuodissamme tarjoiltiin... En ollut tuollaisesta paneelivalkoisesta silloin kuullutkaan, mutta muilta olen kuullut siitä pelkkää hyvää. Yllättävän raskastahan se on, mutta tulos kyllä palkitsee ja kaikenmaailman niskakrampit unohtuvat pian :) Onnea projektille! Tavataan taas!
Jokaiselle teistä toivotan iloa ja valoa! Hymyilen, kun taas teidät tapaan! :)
<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3
Onpas minulla nyt sydämellinen olo!
Mulla laventelit talvehtineet jo muutaman vuoden lämpimällä paikalla kohopenkissä, kannattaa siis kokeilla.
Pieni on kaunista, ja kun on näin kauniit puitteet mihin niitä pieniä iloja asettelee niin tunnelma on täydellinen! Tää tykkää kovasti:))
Terkkuja Marja sateen tuoksuisesta metsän reunasta:)
Kauniita juttuja aina täällä!
Meilläkin laventelit ovat talvehtineet yrttimaalla, mutta se kai voi riippua lajistakin. Omani ostin Hyötykasviyhdityksen tai Maatiaisen taimitorilta ja myyjä vakuutteli taimen olevan talvenkestävä laventeli.
Mutta onhan ne sisälläkin ihanat, tuoksuvaiset!
Moikka!
Aivan ihania kuvia olet taasen saanut:) Sä olet niin taitava tekemään kaikkea, että jos säkin rupeaisit myymään jotakin tekemiäsi juttuja? Vaikka tän oman blogisi kautta ensalkuun. Osaat ommella ja sulla on silmää! Minä olisin varmasti vakioasikas:)
Syysterkuin Maikki
Juu, Katiknkaisen kauttahan minäkin tänne löysin. Onneksi, ihanat sivut ihanasta
Metsäpirtistä ja sen väestä!
Ihanaa, lisää vieraita, vaikka olenkin laiskotellut muutaman päivän, siis tämän postauksen suhtaan, en muuten ;)
Pioni; Sinä ihana viherpeukalo ja kauniin puutarhan omistaja! Ensi kesänä ehdottomasti istutan laventelit pihamaalle ja kokeilen, josko selviävät talven yli. Lahjaksi olen nuo saanut, en siis vielä hennonut riskeerata...
Marja metsän reunasta; ilahdun aina kovin, kun sinusta vilauksen pirtissämme nään. Olet aurinko!
Leena; ihanaa, kun taas poikkesit! Sinun kuvasi ovat jotain ainutlaatuista ja käynkin niitä ihastelemassa aikas usein... Ihan sisälle asti en viitsinyt tuoda noita tuoksuvaisia, sillä minulla on lievä yliannostus lapsuudesta laventeliöljystä, jolla hajustin kotimme hieman liian voimakkaasti. Pieni kammo siis...
Maikki; voi kiitos sanoistasi. Jotain tekstiiliprojektejani löytyykin ympäri Suomen maan, mutta nyt on hieman ollut hiljaisempaa. Nykyinen työ haittaa jokseenkin, syömällä liikaa aikaani... Enkäpä joskus taas, sitten isona ;)
Blomsterverkstad; Ihanaa, sinä puhut suomea!! Nyt voinkin jättää ihanille sivuillesi kommenttia, on ollut nääs pieni rimakauhu tuota ruotsia kohtaan... Kiva, kun kävit, tulethan taas!
Sateen ja harmauden keskeltä lähetän teille ilon pilkahduksia ja hymyn häivähdyksiä:) Tavataan taas!
<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3
Minä täällä taas:) Olisi haaste tuolla blogissani sinulle:)
KIitos kun sain kurkistaa Metsäpirttiinne.....
Oma pirttimme on Riihipirtti. Löysimme 7 vuotta sitten oman rauhan tyyssijamme metsän kätköistä, pellon reunoilta, tarpeeksi kaukana kaupungin hälinästä:) Riihipirtti-nimi oli "tilapapereissa.....".
Kivoja kuvia sinulla- olen kurkistellut blogiisi jo aiemminkin, mutten ole osannut jättää merkintää.....Vihdoin olen hiukan oppinut ja nyt saanut aikaan oman blogin, vaikka vieläkin tahmeasti sujuu.....hiljaa hyvä tulee!
Mutta teidän pirttiinne taidan kurkkia vastakin! :)
Mari; kiitos haasteesta :)
Tinttarus; Kiva, kun poikkesit! Kävin pikipikaa kurkkaamassa myös teidän Riihipirttiänne ja tulen taatusti uudestaankin paremmalla ajalla. Me myös huomasimme vasta kaupat tehtyämme tilan nimen; Metsäpirtti. Viimeistään silloin tiesimme, että tämä on juuri se meidän kotimme. Nähdään taas!
Enpä muista olenko aikaisemmin kommenttia sinulle jättänyt mutta usein täällä vierailen, lukemassa mukavia juttujasi ja ihailemassa kauniita kuvia kauniista Metsäpirtistäsi. Vanhassa talossa asustamme mekin ja kauniista asioista tykkään, omaa blogia en ole vielä saanut aikaiseksi mutta puuhastelen kyllä muutoin kaikenmoista.
Kaunista syksyä sinulle!
-mervi
Memmu; Onpa kiva tietää, että meillä vierailet. Minä varmasti tulen kurkkimaan myös talovanhustanne, mikäli päätät oman blogin joskus perustaa. Tämä on kyllä mukavaa puuhaa ja vie mennessään... Olet aina tervetullut!
huokaisu...voiko tuollaista paikkaa olla ihan oikeasti...voi,minä tahdon kanssa....
näyttää liian hyvältä :D
Eksyin näille hurmaaville sivuille sattumalta metsästäessäni internetin ihmeellisestä maailmasta vanhan lastenlaulun sanoja. Kuitenkin jäin hetkeksi ihastelemaan kauniita kuvia ja ihania tekstejä, joita siivitti kaunis pianomusiikki ja vapauttava linnunlaulu - se teki hetkestä täydellisen. Mies jo tuhisee sängyssä vieressä ja aika olisi jo itsekin laittaa läppäri kiinni ja nukahtaa sillä kello käy jo seuraavaa päivää. Mutta en vain saanut mielestä sitä laulua, jonka sanoja en harmikseni muistanut.. Aion piipahtaa näillä lämpimiä tunteita herättävillä sivuilla toistekin. Paremmalla ajalla. Kiitos tästä, ihanaa että joku tekee jotain näin nättiä. Nyt kauniiden unien pariin..
Lotta
Lähetä kommentti