keskiviikko 27. elokuuta 2008

metsäretki


Adan ja Pilkko-mummon kanssa pakkasimme korin täyteen eväitä ja lähdimme takapihaltamme alkavaan metsään. Nautimme hiljaisuudesta, tutkimme metsän ihmeitä ja söimme sitten tietysti ne eväät.




Ihastelimme karua kauneutta ja poimimme mukaamme kanervia. Löysimme myös runsaan mustikkamättään sekä hirmuisesti puolukoita. Keräsimme tyhjentyneet eväsrasiat täyteen marjoja, joista pyöräytämme huomenissa piirakan. Tänään emme enää jaksa, sillä metsä uuvutti meidät niin, että taidamme hipsiä tästä peiton alle huilailemaan.


10 kommenttia:

Sonja kirjoitti...

Metsäretket ovat ihania! Ja mikä parasta, maalla asuessa helposti toteutettavissa. Puoli tuntia metsässä saa hermot lepäämään...Meidän metsissä vaan on juuri nyt kamalasti inhoja hirvikärpäsiä =(

Paula kirjoitti...

Aivan ihana blogi sinulla! Olen käynyt kurkkimassa ja vierailen varmasti toistekin! Kiitos tarinoistasi ja ihastuttavista valokuvista. :)

Peikonlehti kirjoitti...

Oli varmasti mukava päivä! Harmittaa kun en itse ole saanut aikaiseksi lähteä vastaavanlaiselle retkelle. Sillä sitähän se yleensä on, silkkaa aikaansaamista!

Mukavaa torstaita =)

mimosamamma kirjoitti...

Heissan!
Kauniita kuvia kauniista metsästä:)
Blogissasi on paljon ihanaa katsottavaa sekä mukavaa luettavaa, tämä oli oikein kiva "löytö":))

Terveisin Marja Metsän reunasta

Wanhatar kirjoitti...

Retkeily on mukavaa! Monesti lähdemme metsään ihan ilman eväitäkin, koiria ulkoiluttamaan:) Kaunista on metsässänne!

Mari

Wanhatar kirjoitti...

Psst. Blogissani on sinulle jotain...

Mari

Hanna kirjoitti...

Hei,
Löysin tänne vasta nyt ensimmäistä kertaa ja todella kaunista :) !!
Aivan ihana tuo omppukranssi ja leikkikeittiö oli suloinen. Minullakin sellainen tytöille haaveissa/suunnitelmissa, saa nähdä päätyykö toteutukseen...

Mutta oli kiva yllätys löytää jotain näin kaunista!

Mukavaa viikonloppua.

Hanna-Maria kirjoitti...

Aurinkoinen tervehdys :) (aurinko siis todellakin paistaa, ihanaa!)

Sonja; metsä on kyllä paikka, jossa hermojen kiristys (jos sellaista sattuu joskus olemaan) hellittää. Minä en onneksi ole jostain syystä törmännyt hirvikärpäsiin kuin pari kertaa elämässäni, vaikka metsämörriäinen olenkin. Ne varmaan ovat enemmän sellaisten kosteiden kuusimetsien asukkaita?

Paula; kiva, kun pistäydyit. Tule pian uudestaan :)

Peikonlehti; se lähteminen on aina se vaikein kohta. Toden sanoakseni, mekin olemme tänä kesänä käyneet aivan liian harvoin metsässä, vaikka se tuossa vieressä töröttääkin. Remontti-pahalainen on vienyt aikaa niin paljon. Mutta onneksi se metsä ei kai tuosta mihinkään katoa...

Mimosamamma; kiva "kuulla". Tervetuloa toistekin :)

Wanhatar; kuten sanottua, aivan liian harvoin on meidän tullut käytyä tänä kesänä. Olemme kyllä aivan mehtäläisiä ja Adakin paineli metsikössä niin, että muumihuivi vain välillä vilahteli varvikossa. Millään ei olisi kotiin halunnut lähteä. Nuo teidän koirat ovatkin oikein hyviä kapistuksia, kun metsään niidenkin varmasti mieli tekevi ja ihan joka päivä :)

Ja kiitos ihanasta yllätyksestä <3

Hanna; kiitos sanoistasi, on mukavaa saada sinut vieraaksi :)Leikkikeittiössä kattilat saavat kyytiä ja pannukahvi porisee hellalla aika usein.. Mieheni on tuon hellan Adalle 2-vuotis synttärilahjaksi nikkaroinut ja on ollut sen verran kovassa käytössä, että etuluukku on tällä hetkellä telakalla, siksi tuollainen rajaus kuvassa.

Kaunista viikonloppua toivotan, toivottavasti aurinko suo teille jokaiselle säteitään!

Ilona kirjoitti...

Syksyinen metsä on kyllä ihana!

Hanna-Maria kirjoitti...

Ilonaisellekin hymyä ja iloista mieltä toivotan!