sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Kesätunnelmia




Kesäloman ensimmäinen päivä vihdoin koitti aurinkoisena ja lämpöisenä. Auto pakattiin pullolleen tavaraa ja ensimmäinen minireissu saattoi alkaa. Auton nokka kaartui Sysmän suuntaan ja siellä iloinen joukko sukulaisia tapasi toisiaan ihan liian pitkän ajan jälkeen! Voi sitä ilon ja halausten määrää! Ja minä taisin olla se, joka myös vollotti ihan ääneen ilosta ja ikävästä, kaikesta yhtä aikaa. Ilon kyyneleet taitavat olla ihan parhaita!







Sitten päätimme jäädä vielä pariksi yöksi nautiskelemaan kauniista ilmasta ja leirintäalueen leppoisasta tunnelmasta. Pikkuruinen mökkeröinen vuokrattiin ja jääkaappi ladattiin täyteen mansikoita ja virkistäviä juomia. Kesälomalla mansikanmyyntikojutkin ovat jotenkin erityisen suloisia, eikös vaan?



 



Saunan lauteilla viimeistään kaikki huolet ja murheet unohtuivat mielestä ja suu kääntyi ihan väkisinkin hymyyn. Miten tuo saunarakennuskin voi olla noin kaunis?

 





Entäs tämä maisema sitten? Ei se tästä ainakaan kovin paljoa voi enää parantua?
Vesikin oli niin suloisen lämpöistä, että siellä pulahdetiin ihan vähän väliä vilvoittelemassa auringon lämmittämää hipiää.







Kotimatkalla sitten pistäydyttiin tällaisessa hurmaavassa pikkupuodissa nauttimassa kahvista ja jäätelöstä ja kyllä sieltä jotain ihanuuksia pakattiin matkaankin.

Ihan jo parin päivän jälkeen patterit ja akut on jo täyttyneet ja muistoihin on tallentunut monta mukavaa hetkeä. Tästäpä onkin hyvä jatkaa muutama viikko lomatunnelmissa!




Iloisia kesän hetkiä Sinulle!









sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Sisustusuutisia Vihervaarasta

 

Vihervaarassakin on sisustusrintamalla tapahtunut yhtä jos toistakin: Sohvat ja sohvatyynyt on päällystetty (siis maalattu), pitsejä on liimailtu, tauluja kiinnitetty seinille, kattokruunu väkerretty rautalangasta ja siihen on kiinnitetty kynttilät.

Uusimpina hankintoina kuitenkin ihan aidot VM-Carpetin matot!! Käväisin Tammiston VM-Carpetissa ja siellä tuli myyjän kanssa puheeksi ylimääräiset mattomallit, jotka olivat jo menossa hävitettäväksi! Apua, minullahan olisi juuri sopiva huusholli, johon voisin nämä viedä "kotisovitukseen"!. Ystävällinen myyjä ne minulle lupasi ja voi miten kivalta ne tuolla Vihervaaran lattioilla näyttävätkään! Olohuoneeseen valikoitui tuollainen rusehtavan harmaa..







ja makuuhuoneeseen tämä valkoinen ihanuus.





Luulenpa, että täytyy alkaa katsella omankin huushollin mattoja uudestaan ja hakea niitä hiukan isompiakin kotisovitukseen. Suosittelen lämpimästi vierailemaan Tammistossa VM-Carpetilla. (klikkaa, niin pääset vierailemaan myös nettisivuilla) Siellä on aina kiva poiketa, kun saa ystävällistä palvelua ja voi tehdä ihan huippulöytöjä.





Aurinkoista sunnuntai-päivää!



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Pääsiäisen aikaan










Meille muutti joulun aikaan kotitonttu asustelemaan ja talon väkeä tarkkailemaan. Kirjeet hän toimitti joulupukille ja koputteli, jos talonväki hänen rauhaansa turhalla metelöinnillä häiritsi. Loppiaisen aikaan hän kuitenkin muutti takaisin Korvatunturille ja hänen asuntonsa jäi ihan tyhjilleen.

 Pääsiäisen aikaan päätimme kutsua sinne uuden vuoralaisen. Tonttuoven toinen puoli maalattiin mintunvihreäksi ja se muutettiin pääsiäisoveksi. Sinne oli ensin tarkoitus kutsua pääsiäisnoita asustelemaan, mutta se tuntui 5-vuotiaasta Alvarista vähän liian hurjalta. Päätettiin sitten vuokrata tämä asumus pääsiäispupun käyttöön! Pupu koristelikin asuntonsa oven asianmukaisin varustein. Kiitokseksi kivasta asunnosta hän ilahdutti meitä pääsiäisherkuilla. Olipa kiva saada hänet naapuriksi!

Niittykummun väki päätti tänä vuonna suunnistaa pääsiäisen viettoon mummolaan. Siellä kokoonnuttiin koko suvun voimin aurinkoisesta ilmasta iloiten, mökkisaunan suloisista löylyistä,nauttien, pääsiäimunia mutustellen ja herkullisia leipomuksia vääntäen. Tälläinen kakku nostetiin pääsiäisen kahvipöytää koristamaan:


 


Pääsiäiskakku

Pohja:

1,5 paketillista kaurakeksejä
50g sulatettua voita

murskaa keksit ja lisää sekaan sulatettu voi. Painele kevyesti voipaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.


Täyte:

1prk vispikermaa
4 tl sokeria
1tl vaniljasokeria
1 prk vaniljarahkaa
1 prk appelsiinirahkaa
1 prk appelsiinituorejuustoa
5 liivatelehteä
tilkka appelsiinimehua


Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään n. 5 minuutiksi. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta se sokerilla ja vaniljasokerilla. Notkista tuorejuusto ja rahkat ja lisää ne kermavaahdon sekaan. Kuumenna mehutilkka. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja laita ne yksitellen kuuman mehun sekaan. Valuta mehu/liivatelehtiseos ohuena nauhana täytteeseen koko ajan sekoittaen. Levitä täyte keksipohjan päälle irtopohjavuokaan ja tasoita. Nosta kakku jääkaappiin hyytymään n. kahdeksi tunniksi.

Kiille:

3 purkkia mangososetta (piltti)
tilkka appelsiinimehua
3 liivatelehteä

Laita liivatelehdet ylmään veteen pehmenemään n. 5 minuutiksi. Kuumenna mehutilkka. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja laita ne yksitellen kuuman mehun sekaan. Valuta mehu/liivatelehtiseos ohuena nauhana mangososeen sekaan koko ajan sekoittaen. Levitä seos kakun päälle varovasti. Tasoita. Nosta kakku jääkaappiin hyytymään vähintään yhden tunnin ajaksi.

Koristelu:

 10 palaa maitosuklaata
10 palaa valkosulkaata
koristemunia

sulata suklaat mikrossa tai vesihauteessa. Laita suklaamassa pursotuspussiin ja pursota maitosuklaasta pyöreä "risukranssi. Lisää valkosuklaasta pajunkissoja. Asettele kranssin päälle vielä koristemunat nopeasti ennen kuin suklaa ehtii kovettumaan.

Nautiskellaan hyvän kahvin kera, parhaassa seurassa!






Suloista pääsiäisen aikaa sinulle!







tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kurkistus



Ovi Metsäpirttiin on jo aikaa sitten sulkeutunut. Niittykummun oveakin raotettin jo hiukan. Vanhasta hiukan ränsistyneestä talosta kuoritui remontilla varsinainen kaunotar. Sitten elämä taas veikin jo seuraavaan osoitteeseen ja  niin Niittykummunkin ovi osittain sulkeutui. Tuo ihana vanha puutalo on nyt saanut uudet vuokralaiset asukkaikseen, ainakin toistaiseksi. Ehkäpä minä sitten mummelina saan istuskella kiikkustuolissani tuolla suloisessa talossani. Muutamia kuvia Niittykummustakin on kameran linssiin tarttunut ja voisinpa niitä tännekin hiukan laitella.


Monenmoista väkerrystä ja remonttikohdetta on matkaan mahtunut ja uusia tuppaa tämän emännän eteen tupsahtelevan. Olisinko sellaista tekeväistä sorttia, joka edellisen projektin lopulla tähyää jo uutta? Enkö osaa vain pysähtyä paikoilleni nautiskelemaan? No hetkittäin sekin kyllä onnistuu!


Tule mukaan katsomaan, mitä pirtin asukkaiden matkan varrella on sattunut ja tapahtunut!




Onpa ihanaa nähdä sinut taas täällä!




maanantai 26. maaliskuuta 2018

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

syksyisiä höpinöitä Niittykummusta


Kun kirpsakat ja kauniin kuulaat syysilmat ovat saapuneet ilostuttamaan tätä tallustelijaa, on aika kurkata ympärilleen, ehkäpä hiukan hidastaa tahtia ja listata, mitä sitä kesän mittaan onkaan saanut aikaan. Riippukeinuilua ei tullut paljon harrastettua, mutta silmänilona se on ollut vallan mainio. Nyt nuo ihanaiset vanhat hopeapajut vain ovat tulleet tiensä päähän ja ne joudutaan kaatamaan. Ensi kesäksi siis täytyy etsiä uusi paikka keinuttelulle.
Hulinaa ja huisketta ei kesästä ainakaan ole puuttunut ja huusholli on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Aika hyvällä mallilla remontti alkaa olemaan, mitä nyt yksi ikkuna pitäisi vielä saada paikoilleen (ja ennenkaikkea tilattua, ennenkuin tuo talvi pahemmin yllättää..) Jokaisessa nurkassa tietysti on jotain pientä laittamista, eivätkä kaikki tavaratkaan vielä ole ihan jaksaneet hipsiä paikoilleen. Kuvia aloittelen räpsimään sitä mukaan, kun joku nurkka on kuvauskelpoinen ja ilomielin jaan ne kanssanne. Tietokonekin keräsi kesän aikana melkoisen määrän pölyä ylleen, mutta nyt se on kaivettu esiin ja intoa puhkuen se onkin nyt päättänyt päivittää Niittykummun kuulumisia. Vielä kun emännyys saataisiin samaan vireeseen..


Kun vilu on hiipinyt nurkkiin ja vanhoista ikkunoista vetää niin, että peruukki vallan hulmuaa, on syytä sytytellä tulet uuneihin. Niiden tuoma lämpö onkin jotain erityisen ihanaa ja kun hellalle porisemaan nostettu omenahillo vielä levittää suloista tuoksua ympärilleen, on tunnelma ihan kohdillaan. Villasukat vain jalkaan ja pikkuisen villanuttua ympärille, niin johan kelpaa.





Onneksi kuva ei paljasta, miten kipeästi ikkunat kaipaisivat reipasta pesijää. Missähän sekin oikein luuraa..? No asia kerrallaan. Omenahillot on kuitenkin saatu purkkeihin..


..ja valmiiksi kellariin vietäviksi. Paitsi, että eihän minulla ole kellaria. Jääkaappi kelvatkoon siis.


Palaan piakkoin. Sillävälin toivottelen Sinulle;

Kauniita syyspäiviä







maanantai 26. heinäkuuta 2010

Niittykummussa tapahtuu..



Seinät ovat saaneet pintaansa uusia tapetteja ja maaliakin on kulunut aika monituisen monta purnukkaa. Lattiatkin ovat kaunistuneet sitten viime näkemän. Ei ole enää tupasessa muovimattoja, eikä niitä kyllä ikävöimään jäätykään.



Kalusteita vielä odotellaan kuukauden päivät, mutta mikäs hoppu tässä nyt onkaan. Ehtiihän sitä.



5-vuotis synttäreitäkin on tässä kaiken tohinan keskellä ehditty viettää.



Ja vilteilläkin on hiukkasen pötkötelty.







keijukaisiakin on meillä nähty..




maanantai 21. kesäkuuta 2010

Tervetuloa Niittykumpuun



Parisen viikkoa sitten avasimme ensimmäistä kertaa uuden kotimme -Niittykummun- oven. Kotikolomme on tämän vanhan hirsitalon päädyssä oleva osake. Huoneita ei ole hurjan montaa, mutta ullakolle saamme rakennettua huoneen Adalle sekä minulle pienen työtilan. Talot, joita kaikkiaan on kuusi on rakennettu vuonna 1920 naulatehtaan työntekijöille ja ovat vuosien saatossa päässeet osittain hieman huonoon kuntoon. Nyt nykyisten omistajien myötä, asuntoja on kunnostettu kovalla tohinalla ja talot saavat aloittaa uuden elämän. Omaa kotiamme on vuosien varrella korjailtu ja kunnostettu, mutta paljon on kuitenkin tekemistä, ennen kuin muuttamaan pääsemme. Peruskunto on melko hyvä, ullakon hirsivauriota lukuunottamatta. Muuten korjaus tulee olemaan energiatalouden parantamista ja kaikkien pintojen esteettistä läpikäymistä. Seuraavaksi muutama räpsäys parin viikon aikaansaannoksistamme:





Adan huone tulee yläkertaan oman makuuhuoneeni viereen. Täällä oli vielä eristeenä vanhat turpeet, jotka olivat pärekaton aikaan kostuneet seinän vierestä ja lahottaneet yhtä hirttä. Kuitenkin vain sen verran, että vaurio pystyttiin helposti korjaamaan. Nyt lattian koolaukset ovat valmiina ja uusia eristeitä varten kaikki on valmiina.





Minun makuuhuoneestani muovimaton ja levyjen alta löytyi ilokseni aivan terve puulattia, jonka hion ja maalaan helmen harmaaksi. Lautojen alta löytyi kuitenkin syy suuriin lämmityskuluihin...






Eristeitä ei käytännössä ollut laisinkaan ja kun kiinteiden vaatekaappien takaseinäkin oli vain pelkkä laudoitus, joka erotti huonetilan kylmästä ullakosta, voi vain kuvitella miten vilu talvella on ollut. Parin päivän päästä kaikkien huoneiden lattioiden alle puhalletaan uudet selluvillat, joten toivottavasti ensi talvella taretaan.





Kuorimisen ja koeporauksien myötä on selvinnyt, että talon rakenteet ovat varsin hyvässä kunnossa. Portaikossakin hirmuisen huopamaton alta löytyi kauniit puuaskelmat, jotka säilytetään ja maalataan sillä helmen harmaalla. Pinkopahvien alta löytyi terveet hirret ja vaikka ulkoseinä pitääkin lisäeristää, niin jotenkin haluaisin tähän tilaan jättää tällaista kaunista puupintaa näkyviin. Katsotaan.




Ja vaikka koko huusholli onkin purkuhommien vuoksi kuin pommin jäljiltä, pitää pöytään saada kukkasia silmää ilostuttamaan. Ja mikäs paremmin remppa-raisan mieltä ilostuttaisi, kuin omasta puutarhasta poimittu sireenin oksa.


Kiva, kun poikkesit!








torstai 6. toukokuuta 2010




Etsinnät ovat tuottaneet tulosta. Olemme Adan kanssa löytäneet uuden kodin, johon muuttamista joudumme vielä tovin odottelemaan. Kesän aikana on odotettavissa kokonaisvaltainen remontti, jota tuskin saadaan vielä valmiiksi, mutta ehkäpä muutto onnistuu jo alkusyksystä. Uusi kotimme on 1920 rakennetussa hirsitalossa oleva puutalo-osake. Talot yhteisessä pihapiirissä ovat vanhalle naulatehtaan työläisille rakennetut ja suloiset kuin karamellit. Työtä niiden kunnostaminen tulee vaatimaan, mutta sitä emme pelkää. Suunnitelmissa on käydä pinnat läpi, kunnostaa ullakkotiloihin Adalle huone sekä minulle pieni työtila. Ensin on kuitenkin korjattava hiukan hirsivaurioita ja vaihdettava eristeitä.. pikku puuhastelua siis :)
Olette sydämellisesti tervetulleita seuraamaan kotimme Niittykummun tarinaa. Ehkäpä ensi kerralla on jo kuvia näytettäväksi..

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

pIkKuPuUhAsTeLuA



Jokunen aika takaperin kerroin meille muuttaneesta nukkekodin väestä. Yhden kerran esittelin teille parvekkeen kivetysremontin etenemistä, mutta muutoin on ollut kovin hiljaista tuolla Vihervaaran suunnalla. Kunnes tässä Adan kanssa saimme innostuspuuskan ja tilailimme Minimaailmasta kuormallisen tarvikkeita ja suuntasimme kaiken tarmomme talon kunnostamiseen. Nyt on seinät tapetoitu, etten sanoisi varsin kukikkaasti ja romantiikannälkää upotettu mööpeleiden valintaan. Ja tältä Vihervaarassa nyt näyttää:






Puotilassa Sofia-neiti odottelee ensimmäisiä asiakkaitaan. Kahvilasta puuttuu vielä pöytä ja tuoli, mutta noutokahvia voipi jo hakea.



Olohuoneen mööpelitkin ovat minimaailmasta, mutta tuo sohvakalusto kaipaa vielä kipeästi tuunaajan reipasta otetta, mutta kelvannee toistaiseksi. Nurkassa tönöttävän pönttöuunin olen askarrellut salaatinkastikepullosta :)



Makuuhuoneen seinällä oleva taulu on väsätty etiketistä, jota esittelin täällä.



Kyökki on Alma-neidin valtakunta.




Vetokärryt on tehty jätskitikuista, jotka ovatkin muuten tosi hyödyllisiä kapistuksia!



ja puuhastelu jatkuu...

tiistai 16. helmikuuta 2010

laskiaistiistaina



meillä sairastetaan vesirokkoa, joten talvisten urheilulajien sijaan keskitymme laskiaispullien nauttimiseen ja asianmukaisten somistusten virittelyyn. Haluamme toivottaa kaikille
I-ha-nil-le piipahtajille







maanantai 15. helmikuuta 2010

arjen suloa



Kenenpä arkipäivään eivät pyykit ja tiskit kuuluisi ihan vakiona? Tiskivuoret tursuilevat ja pyykkikori pullistelee tuskissaan, jos antaa laiskottelulle hetkenkään valtaa. Jos siis näitä hommeleita voi mitenkään tehdä itselleen mieluisammiksi, niin sekös perheenäideille suotakoon. Tunnustaudun siihen turhamaiseen ryhmään, jolle estetiikka aika useinkin ampaisee käytännöllisyyden edelle. Vaikka eiväthän nuo kaksi toisiaan välttämättä pois sulje. Tässäpä siis muutama näpsäys pyykkinurkkauksestamme:












Suloisia arjen hetkiä Sinulle!

lauantai 13. helmikuuta 2010

uutta puhtia


Täällä yksi hiljainen hiihtäjä ilmoittautuu takaisin riveihin. Kirjoittelu ja kuvaaminen eivät ole viimeaikoina luonnistuneet, enkä ole millään saanut itseäni raahatuksi kameran taakse, kun kuvauskohteet ja tarinat ovat olleet umpijäässä. Nämä tulppaanitkin kaivelin arkistoista, mutta suloisia ne ovat silti.

Metsäpirtti on löytänyt uudet asukkaat, jotka parin kuukauden sisällä asettuvat taloksi. Pakkailuhommista siis saatan itseni piakkoin löytää. Uutta tupasta katselen, mutta se saa tapahtua kaikessa rauhassa. Kyllä se Oikea tulee vielä vastaan. Väliaikainen punkkailu siis jatkunee vielä tovin.

Hiljaiselo ja pysähtyminen ovat olleet kohdallani kuitenkin mitä ilmeisimmin paikallaan, sillä uutta puhtia on pikkuhiljaa alkanut löytyä vähän joka saralle. Olen aloittanut opiskelut ja saankin kaivattua täydennystä sisustusalan opintoihini. Josko sitä joku päivä pyörittäisi omaa putiikkia? Saapas nähdä, mitä tulevaisuus on varannut osalleni. Tällä hetkellä kuitenkin luotan unelmiin ja uskon, että näkyvissä on pilkahdus vaaleanpunaista!


Vaaleanpunaista ystävänpäivää Sinulle!



sunnuntai 24. tammikuuta 2010

maailmanmatkaajat



Puputehtaalle saapui tilaus. Tällä kertaa toiveena oli mustat puput, jotka sopivat tuliaisiksi arkkitehtipariskunnan lapsukaisille. Tiedossa ei siis ollut mitään hempeitä röyhelöitä, sulokkaista kuoseista puhumattakaan. Valmistuttuaan nämä tyypit saivat aikaan lisätilausbuumin, joten ompelukoneen ääressä tulee taas kaasua poljettua tulevina päivinä. Nämä pupuset lähtivät kohti Barcelonaa, vaikka olivatkin joutua vahingossa Veikkolan bussiin.







Adan mielestä olisivat kyllä voineet jäädä meillekin asumaan.