kevään merkkejä

Kevään ensimmäinen sinivuokko uhmaa kylmyyttä. Vaikka luonto on vielä lohduttoman harmaa, sisukkaasti tuo ensimmäinen kaunotar on saapunut viestimään kevään tulosta. Saunan takana kukoistaa pian oikea sinivuokkomeri.

Saunapolun viereen, sohjoisen ryteikön keskelle, omenapuun alle, on ilmestynyt yksi silmää ilahduttava väripilkku.

Kuistillekin on tupsahtanut muutamia purnukoita ja kukkasia ilostuttamaan pirttiin astujaa

(ukko-kultani mielestä hiukan liiankin monta pyteliä...)

Ei kait näitä sulostuksia voi olla liikaa?

Ei minusta ainakaan :)




Kaunista kevään odotusta!

valkeaa pääsiäistä

Sudit ja maalitelat ovat olleet taas pirtissämme viimeaikoina vauhdissa ja vilauttelen nyt pönttöuunimme uutta pintaa näin pääsiäisen pyhien kunniaksi. Tuon pianon päänmenoksi minulla on myös muutama valkoinen suunnitelma muhiutumassa...

Makuasioista ei sovi kiistellä, mutta edellisten asukkaiden lempiväri keltainen on pikkuhiljaa saanut väistyä. Myös mäntypuu on verhoutunut valkeaan maalihuntuun ja terrakottia laattoja olemme pyrkineet kadottamaan taloudestamme. Vielä uunin takana oleva muuri tulee piakkoin saamaan mudan sävyn pintaansa, jota on jo tässä makuuhuoneessamme sängyn päädyssä olevassa tapetissa. En kuitenkaan taida iletä sitä vielä vilautella. Ehkäpä sitten kun minulle luvattu sängynpääty on nikkaroitu valmiiksi ja se on asetettu paikoilleen..

Nyt lähden nostamaan kanapadan uunista ja toivottelen teille kaikille

kasvakaa ja kukoistakaa

Kevät tekee tuloaan, vaikka ulkona onkin vielä melkomoiset kasat lunta. Puutarhasuunnitelmat ovat olleet käynnissä jo tovin ja nyt on ensimmäiset siemenet kylvetty. Nyt vain laitan kädet ristiin ja toivon, että purnukoista alkaa pilkottaa pian jotain vihreää... Kuistille sain isäntämiehen naputtelemaan kylvöksiäni varten tuollaisen kiikkulautahyllyn, joka roikkuu pellavaköyden varassa katosta.

Jotta viritys ei vallan kuitenkaan tarpeettomasti kiikkuisi, kiinnitin sen vielä ylhäältä juuttinarulla.

Tämän uuden myrttini toivon myös kasvavan ja kukoistavan tai ainakin pysyvän hetken hengissä :)

Ja kasvakoon ja kukoistakoon myös tuo pieni tuittupää, joka ei hievahtanutkaan sohvannurkastaan, vaikka könysin ikkunalaudalle myrttiä kuvailemaan. Sen verran vaatii keskittymistä Peppi Pitkätossun katseleminen :) Se on muuten lähes ainoa tapa saada tuo neitokainen hiljaiseksi kokonaiseksi puoleksi tunniksi...

talvilomapäiviäni piristävät

jotka poimin matkaani hakiessani taas kuormallisen remonttivehkeitä rautakauppiaalta. Mukaan lähti myös hirmuinen määrä siemeniä ja istutusruukkuja ja mielessäni voin jo nähdä kukoistavan puutarhani.. Ei vaineskaan, pikemminkin tämä on sellaista kokeilevaa tutkimusta oman ruostuneen viherpeukaloni toimivuudesta ja sen jokavuotisesta kehittämishankeesta. Haluaisin nimittäin kovasti olla oikea puutahuri, mutta ainakaan vielä en voi kehua niillä taidoillani. Tahtotila on kuitenkin olemassa, joten yritetään.

Päivää piristää myös k-kaupan vihannestiskiltä löytämäni kaunotar, joka pitäisi hennoa pistää poskeensa. Hetken aion sitä kuitenkin ensin ihastella.

Ja miten ihanaa olikaan ehtiä aamusella pyöräyttää pari pellillistä sämpylöitä ja puristaa kyytipojaksi virkistävää appelsiinimehua.

Ja kaiken kukkuraksi Katinkainen muisti minua tällaisella ilahduttavalla arvomerkillä! Kiitos sinä suloinen tarinankertoja! Eteenpäin lähteköön se Pikku Pihlajan ja Wanhattaren päiviä ilostuttamaan.

Hyvää mieltä jokaiselle piipahtajalle toivottelen

pienistä palasista

Pienistä palasista koostuu elämä. On raitaa, ruutua, kukkasia ja mahtuupa väliin vaaleanpunaisia unelmiakin. Kun palaset surauttaa yhteen ja katselee niitä askeleen tai pari kauempaa, ne näyttävätkin sointuvan yhteen ja kokonaisuudesta syntyy kaunis, juuri sellainen kuin pitikin.

Joskus on niin raskasta, että on parasta pysähtyä, katsella rauhassa ympärilleen ja miettiä, mikä itselle on tärkeintä. Sellaisella tauolla olen ollut. Paljon en ole saanut aikaiseksi, mutta tämän täkin nyt kuitenkin. Kovin siitä tuli vaaleanpunainen, siinä taitaa siis olla mukana aika paljon unelmia.

Adalle halusin nämä vaaleanpunaiset unelmat ommella. Niiden pehmoiseen pesään on mukava käpertyä lukemaan ja miettimään mukavia, jos hän vain joskus hetkeksi malttaisi pysähtyä...

Ripauksen vaaleanpunaisia unelmia toivon Sinulle!

piristeitä

Kun tämä pyykkäri tarvitsee piristystä arkeensa, hän ottaa ja lampsii kukkakauppaan. Jo tuo huumaava tuoksu kaupan ovella antaa aiheen ensimmäiseen hymyyn. Kun sieltä vielä valitsee itselleen mieluisimman kukkasen ja saa sen puketista pirtissänsä avata, on se arjen juhlahetkiä.

Eilen kurvasin numeroa isomman kukkakaupan pihaan, nimittäin Suomenojan Bauhaussiin ja johan se kaupan koko vaati hiukan reilumman kokoisia ostoksia. Tai sitten piristystä vain tarvittiin tällä kertaa pari kertaa normaalia suurempi annos, mene tiedä.. Siellä oli myynnissä myös vanhoja kukankuljetuslaatikoita ja niitäkin lähti matkaan kaksin kappalein. Kun vielä kotimatkalla "poikkesin" Ikean kautta, voi vain kuvitella sitä piristyksen määrää, minka eilennä itselleni soin. Lapsukaiseni nuuhki kukkia eilen ihastuksisaan ja kysyi, että asutaaks me äiti nyt kukkakaupassa :)

Piristystä Sinun päivääsi!

kuin lapsena lauantaina

mihinköhän tuo paljasvarvas hipsuttelee..?

Ihanan kirpeä pakkaspäivä. Aurinko paistoi ja pirtin väki aloitti heti aamusta koko tupasen suursiivouksen. Imurilla on töhötetty, mopilla huiskittu ja matot ja petivaatteet on lumessa pyöritelty. Isäntämies lähti pyydystämään päivälliskalaa naapuripitäjän marketista ja me naiset jäimme alustamaan pullataikinaa.

Tupanen on puhdas, pulla tuoksuu ja pihasaunan piipusta tupruttelee jo savua. Olo on kuin lapsuuden lauantai-iltoina. Pian on pirtin asukkaatkin puhtoisia ja sitten onkin...

pyörähdin eilen..

Pääkaupunkimme hulina ja vilinä pistivät maalaistytön pään jälleen pyörälle. Kuljeksin vailla päämäärää katuja ristiin rastiin, levähdin välillä kahvikupposelle ihanaisessa Bulevardin kahvisalongissa. Matkaan ostosreissulta tarttui vain tuo ihana paperinen kassi ja löytyihän sinne vielä täytteeksi tuo pikkuruinen maitokannu, jonka taidan laittaa..

Tämän päivän ensimmäistä kahvikupollista nautiskellessani, uppouduin täysin ihanan uuden sisustuslehden lumoihin. Sen tyyli ei ehkä tänne meitin pirttiin täysin sovellu, mutta jotain hurmaavaa noissa kuvissa on. Toinen toistaan kauniimpia.

Jotain tällaisia tuoleja kaipaisin keittiöömme. Niitä pitäisi olla ainakin kahdeksan, mutta eipä sillä olisi väliä olisivatko keskenään ihan samanlaisia. Valkoisia niiden pitäisi kuitenkin olla.

Tunnustan kyllä, että nämä sisustuslehdetkin taitavat olla minulle jonkinasteinen riippuvuus. En vain voi ohittaa lehtihyllyä. Ahmin ostamani lehden alusta loppuun ensin nopeasti sellaillen ja lopulta luen jokaisen sanan ja painan mieleeni jokaisen kauniin kuvan. Ja kun yksi on saatu hiirenkorville, on taas palattava lehtihyllylle. Kaapit tursuaa, mutta nyt olen jo aloittanut karsimisen. Valitsen ja leikkaan talteen vain kauneimmat kuvat, joista aion koota leikekirjaa. Sekin taas yksi aloittamattomista hommista... Kuitenkin huomaan selatessani vanhoja lehtiä, että monet kuvista lähteneet ideat on jo toteutettu. Kyllä ne siis mielessäkin säilyvät.

Ja vielä yksi haave; tilkkutäkki. Jonain päivänä sen surautan kasaan...



Kaunista päivää Sinulle!

vapaapäivä

Pieni huilitauko työstä. Aikaa omalle itselle, omille ajatuksille ja tuntemuksille. Muutaman päivän ajan saan tehdä mitä huvittaa. En tee suunnitelmia, en hermoile, enkä murehdi turhia. Lupaan sen itselleni!

Kuitenkin myös tänään pyykit ovat pyörineet koneessa, puhtaat ovat viikkautuneet kaappeihin ja muutamat niistä odottelevat silittäjää. Tänään tuokin homma kuitenkin tuntuu hyvältä. Kun kukaan ei siihen minua tänään pakota, se vain sattuu huvittamaan juuri nyt :)

Olen kyllä aikamoisen laiska silittelijä ja suorastaan ällöksyn sitä hommaa, mutta tänään haaveksin sellaisesta kauniista silityslaudasta, jonka voisi antaa olla aina esillä. Sellaisesta puisesta, uudesta tai vanhasta. Kunhan vain olisi kaunis, eikä sitä tarvitse hinata joka kerta piiloon. Juu sellaisen haluan.

Tänään(kin) olen suunnitellut aloittavani remontti- ja sisustushommelit tässä Adan kammarissa. Sunnuntain kunniaksi Adan kanssa päätimme repiä jo alas hirmuiset keltaiset tapetit ja ruusuboordit. Kyllä meillä olikin hauskaa ja heti huone näyttää kauniimmalta, vaikka seinään jäikin vielä se tapetin paperiosio, vain se kaamea muovipäällyste lähti irti. Nyt seinät kuitenkin antavat tilaa ajatuksille ja haaveille. Muhikoot ne nyt vielä tovin, ennen kuin muovimatto saa kyytiä ja seinät uutta pinnoitetta ylleen. Myös nukkekoti kaipaisi sisustajaa, ehkäpä tässä jokin päivä aloitan...

Tällainen plakaatti saapui pyykkimuijan vapaapäivää ilahduttamaan sekä Hattarakarusellin Mirvalta että Raparperin alla luuraavalta Riikalta.

Kiitos <3

Ja mukana oli vielä tehtävänanto: Tunnustuksen saajan tulee kertoa viisi asiaa, joista on riippuvainen.

Hmm.., onpas vaikea. Olisikohan ne vaikka tällaiset asiat:

1. läheisyys
2. hellät sanat
3. kauneus
4. musiikki
5. aurinko

Olkoon nämä, ilman näitä kuihtuisin ja lakastuisin pois. Riippuvuutta siis.


Lähetän tämän plakaatin eteenpäin Wanhattaren Marille, Pikku-Pihlajalle sekä Björkbackan Leenalle.

jutskia

Viimeaikoina useilla sivustoilla olen saanut ilokseni lukea pieniä paljastuksia teistä ystäväisistä. Anu lähetti minullekin tämän haasteen ja olenkin valikoinut salaisuuksistani kuusi, jotka aion nyt paljastaa..



1. Tällä hetkellä olen jotenkin vetämättömässä tilassa. Suunnittelen kyllä kovasti remontin etenemistä ja remonttivehkeisiin tarttumista, mutta en vain saa aikaiseksi. Tuo "kodin sydänkin" on siis moneen kertaan mielessäni fiksattu kuntoon, mutta työlista sen osalta on vielä pitkän pitkä!


2. Tämän kevään aion käyttää etsimiseen. Olen kadottanut ja unohtanut vuosien varrella itselleni tärkeitä asioita roppakaupalla. Etsinnät ovat jo käynnistyneet ja tähän mennessä olen löytänyt ainakin jokaisen amerikkalaismallisen piilolihakseni... ja etsinnät jatkuvat...


3. Rakastan valkoisia ja vaaleanpunaisia...




4. Rakastan musiikkia! Soitan ja laulan, niin että pirtti raikaa! Aionkin jo ensi viikolla liittyä paikalliseen kuoroon, jossa saan toivottavasti hoilottaa sydämeni kyllyydestä ja perheeni saa puolestaan hiukkasen enemmän lepoa korvilleen..

5. Kauhu- ja jännityselokuvat eivät sovi minun hermovarustuksilleni. Tai oikeastaan minulla ei ole juurikaan muistikuvia moisista hirvityselokuvista, kun suurimman osan ajasta olen katsellut niitä silmät kiinni...

6. Haluaisin olla järjestelmällisempi! Inhoan epäjärjestystä ja se saakin minut hyvin hyvin hermostuneeksi. Olenkin pintapuolisesti oikein siisti henkilö, mutta kaappeihini ei ole lupa tirkistellä :) Ja mitä tulee papereiden järjestelemiseen, niin INHOAN mapittamista, ja sen kyllä huomaa!!

Ja vielä seitsemäntenä paljastettakoon, että vaikka rakastankin kaikkia...

en mahda sille mitään, että mielessäni pyörii jo...

Tänään nallekin sai ylleen..

jonka äityliinini on joskus kauan kauan sitten neulonut minulle. Lämpimiä vaatteita tarvittiinkin, kun pakkanen nipisteli nenännypyköitä ja aurinko esittäytyi kaikessa kauneudessaan. Pienen miettimistauon jälkeen onkin vallan mukava huomata, miten rattoisaa yhdessä perheen kesken voikaan olla. Kauniina vapaapäivänä voi keksiä iloista yhteistä tekemistä ja lähteä vaikkapa..

Haparoivin jaloin muistelin vanhaa taitoa, joka ilmiselvästi olikin hieman päässyt ruostumaan. Onneksi voin kuitenkin salaa harjoitella pystyssä pysymistä yhdessä Adan kanssa, joka sai juuri aivan uutukaiset menopelit. Hieman horjuen, välillä pyllähdellen ja naurunappuloita kutitellen selviydyimme retken tärkeimpään osioon ja kaivoimme korista oikein herkuttelijoiden..

Kylläpäs ne maistuivatkin.

hiljentyminen

Metsäpirtti hiljenee hetkiseksi. Uusi vuosi toi tullessaan niin monta kysymystä, että niitä pitää pysähtyä hetkiseksi miettimään.

Kiitos Sinulle vierailuistasi sekä iloisista hetkistä, joita olen saanut kanssasi viettää. Toivottavasti taas pian tavataan.
<3<3<3

tervetuloa uusi vuosi!

tyylinäyte vuoden takaisista juhlista :)

Vielä huominen työpäivä ja sitten suuntaamme koko perheen voimalla Keskiseen Suomeen vastaanottamaan uuden uutukaisena hohtavaa vuotta. Tarkoituksenamme oli odotella vuoden vaihtumista rauhallisesti äityliinin hoivissa, kenties sohvan nurkkaan käpertyneenä, mutta kun sisareni kanssa tuli puheeksi vaihtoehto poksautella kuohuvaa juhlajuomaa hyvässä seurassa ja jatkaa paikallisen ravitsemusliikkeen tanssilattialle pyörähtelemään, tämä pyykkimuija oli siltä seisomalta ylipuhuttu!!! Oma äityliinini ei kylläkään vaikuttanut mitenkään kovin innostuneelta omasta yllättävästä työvuorostaan.. Suostui kuitenkin.

Kiitos ja muiskautus lentäväinen suoraan poskellesi, ihana mamuskaiseni <3

Juhliminen on viime vuosina jäänyt hiukan unohduksiin ja ainaisten pyykki- ja tiskivuorien varjoon.. Ja puolustuksekseni mainittakoon, että täytyyhän sitä joskus ne tanstukengätkin kaivella tuulettumaankin. Pölyttyvät mokomat vain turhaan!

Mitähän se uusi vuosi tullessaan tuo? Sehän ei taida selvitä muuten kuin rohkeasti kurkkaamalla!

Tervetullut olet siis!

toivon Sinulle onnellista alkavaa vuotta

<3<3<3

Metsäpirtin joulu

Tervetuloa piipahtamaan pirtin joulutunnelmaan!

Tunnelman tänne tekevät nisset ja nassut,

kukkaset tuoksuvaiset,

joulurauhan julistuksen jälkeen joulupuuro,

saunominen vastojen kera pihasaunassa, jossa oli tunnelmallisen pimeää..

laulut ja leikit,

jouluateria, josta lapsukaiselle maistui tällä kertaa vain ja ainoastaan karjalan paisti..

ja sitten se illan tärkein vieras. Miten se osuikin tulemaan juuri silloin, kun isi lähti saunaa siivoamaan...

Kun lahjat on avattu, lapsi uinahtanut, on glögihetken vuoro. Joulupäivä on kuitenkin päivistä paras ja tänäkin vuonna se vietettiin pukin tuomissa uusissa yöasuissa ja villasukissa, kirjaa lukien, suklaata mussuttaen. Poissa on kiire ja hösellys. On aika levon ja yhdessäolon.

Tunnelmallista joulun aikaa toivottaa Metsäpirtin väki!

ps. Tapaninpäivän vieraat saapuvat pian, joten on aika mennä laittamaan laatikot leivinuuniin paistumaan.